Ja taas on aikaa vierähtänyt luvattoman paljon sitten viime päivityksen. Kummallisen kiireinen sitä ihminen on näin "lomalla". Tammikuu meni ja helmikuutakin ollaan eletty jo hyvä tovi. Huomenna on 9.2 ja torstai. Mulla on enää vajaa viikko jäljellä tällä erää tällä puolen maata ja ehkä hyvä niin. Ihana olla täällä, missä on yksi kauneimmista paikoista missä olen asunut ja täällä mulla on auto vapaassa käytössä ja se antaa vapautta ja paljon nähtävää ja vaan aivan erilaista kuin New Yorkissa. Mutta teinipainajainen "Ellu" aiheuttaa niin paljon surua ja murhetta vanhemmilleen ja samalla minulle, että parempi poistua kauemmas niin ei satu niin paljon. Vaikea katsoa vierestä miten lahjakas kakara tuhoaa itsensä ja elämänsä aivan turhaan. Huono itsetunto yhdistettynä kontrolloivaan poikaystävään aiheuttaa yllättävän nopeasti tuhoa neidin päässä. Jos se saa tuon koulunsa päätökseen tänä keväänä ja itse asiassa saa päästötodistuksen niin ihmettelen. Jos joku ei Ellua herätä ja potki koko ajan johonkin suuntaan niin millään ei ole mitään väliä. Keskittymishäiriö toki aiheuttaa ongelmia, mutta ei kaikki silläkään selity. Ja päätin vaan eilen, että nyt riitti. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla, uhkailulla, kiristyksellä ja lahjonnalla, porkkanoilla ja kepeillä ja mikään ei auta. Hetkeksi joo, mutta lupaukset ja sanat valuu kuin hiekka sormista taivaan tuuliin seuraavana päivänä. Se epäkiitollisuuden määrä ja itsekkyys on jotain uskomatonta ja mulle riitti. Sanoin vanhemmilleen etten halua nähdä koko lasta tänään tai huomenna, jolloin se lähetetään jälleen tapaamaan biologista äitiään ja sisaruksia siellä. Alunperin meidän kaikkien piti lähteä Oregoniin Mollya tapaamaan ja viettään "perhe viikonloppua" yliopistolle ja lauantaina korisotteluun ja asumme B&B:ssä, mutta Molly ei suostu/halua nähdä siskoaan niin loukatuksi hän tuntee itsensä ja hyväksikäytetyksi ja Ellu myöntää ettei muuta tekis kuin tappelis siskonsa tai äitinsä kanssa jos lähtee, ja silti haluaisi lähteä, mutta kellään ei ole kivaa jos tuo yks "terroristi" otetaan mukaan elikkä Ellu lähetetään muualle. Yksin kotiin ei voi jättää, sillä millä todennäköisyydellä koditon luuseri poikaystävä majoittuisi tänne myöskin sillä välin kun olemme poissa ja hyvässä lykyssä muutama muukin? Kenenkään ei pitäisi kokea oloaan turvatomaksi kotonaan ja Ellu saa äitinsä ja siskonsa olon turvattomaksi ja jopa pelokkaaksi. Ja täällä on myös näitten mutsin kaikki korut ja isoäidin timantit eli kakara ei jää yksin kotiin ja that's it!
Mercer Islandilla on uus lounasravintola, Stopsky's. Ihana pieni juutalaisvaikutteinen paikka. Olen käynyt suunnilleen kerta viikkoon siellä lounaalla ja tunnelma on viehättävä, ruoka hyvää, henkilökunta hyvännäköistä eikä hinnatkaan päätä huimaa eli loistava mesta. Muuten lähinnä syönkin aamupalan himassa Jazzercise-tunnin jälkeen eli jogurttia marjoilla ja myslin tapaisella tai kaffetta ja Davidin leipomaa leipää. Lounasta nautin vain harvakseltaan, sillä aamupala tuppaa olemaan vasta 10-11 välillä ja illalla David kokkaa anyway eli kyllä pari ateriaa päivässä riittää. Starbuck'sissa nautin usen kahvia tai teetä ja ehkä jogurtin tai palan jotain muffinssia tai kuivakakkua. Joskus tosin vain kahvia. Siellä on kiva istuskella ja katsella ihmisiä ja lukea tai tsekata sähköpostit.
Leivoin Mollylle ennen siellä käyntiäni gluteenittomia korvapuusteja ja ihan syömäkelpoisia niistä tuli vaikken koskaan ennen olekkaan leiponut gluteenittomista jauhoista. Rakenne oli ehkä hiukan rakeisempi kuin tavallinen vehnäpulla, mutta en osaa verrata millaista tavoittelin eli hyvä näinkin. Näitten KitchenAid on kätevästi sijoitettu sitä varten hommattuun kaappiin, josta nousee hylly missä kone on ja näin painavaa masiinaa ei tarvitse liikutella lainkaan. Huippukätevä yksityiskohta keittiössä.
Vuosien saatossa olen tuonut ajoittain Muumimukeja tuliaisiksi ja ne ovat kunniapaikalla keittiössä ja käytössä päivittäin. Tällä reissulla toin ekaa kertaa myös kulhoja ja siitäkös riemu repes kun Jan käsitti että niitäkin on olemassa. Helppo tuliainen ja aiheuttaa keskustelua vieraissa.
Ellun kanssa ollaan ajoittain ostettu jätskiä ja Ben&Jerrys se olla pitää. Täällä ne maksaa vain 4 dollaria/purkki eli about 3€ kun Suomessa saa pulittaa 6€/purkki. Löysin uuden ihastuksen mauista eli "Saturday Night Snack"; Vanilla Bean Ice Cream with a Salty Caramel Swirl & Fudge Covered Potato Chip Clusters eli vaniljajäätelöä oikeilla vaniljan siemenillä, jonka seassa on suolaisenmakeaa karamellikastiketta sekä suklaisella kermakaramellilla kuorrutettuja perunalastunpalasia, Oi NAM! Laitan linkin kaikkiin makuihin ja Ellu syö "Everything but the..."
http://www.benjerry.com/flavors/our-flavors/
Rakastan hyvää kiinalaista ruokaa yli kaiken ja täältä sitä saa. En tiedä mitä mausteita tai komboja nämä käyttävät, mutta Suomesta vaan ei saa yhtä hyvää mistään. Kaikki siellä on "blaah" ja vaikka olisi tulistakin niin se ei vaan ole sama asia.
Ellu tilasi mangomehua ja se oli tosiaan puristettu mangoista ja seassa oli yhä isoja mangon palasia.
Pari kertaa olen käynyt myös Pike Place Marketissa. Kauppahalli yhdistettynä käsityöläismarkkinoihin ja leipomoihin. Ihanat tuoksut ja tuoretta tavaraa. Kalaa ja merenherkkuja sekä hedelmiä ja vihanneksia ja jos jonkinlaista leipää, pullaa, etnisiä herkkuja ja makkaroita ja lihatiskiä sekä tuoreita donitseja ja mausteita sekä kukkia, koruja, taidetta ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Valtava turistikohde eli aikaisin aamulla on hyvä asioida ennenkuin massat heräävät.
Mun tapoihini kuuluu käydä ensin aamiaisella kuuluisassa Athenia ravintolassa. Se esiintyy elokuvassa "Sleepless in Seattle" missä Tom Hanks ja Meg Ryan rakastuvat ja maisema ravintolan pöydistä on uskomaton ja ihailen sitä aina vaan. Tällä kertaa ilma oli kirkas ja koko lahti ja vuoret tuntuivat olevan sinisen eri sävyissä.
Potato hash brown, toast & jelly, pink grape fruit + coffee... siinä jun aamupala sinä aamuna. en osannut päättää niin otin paljon "side-ordereita" ja rakensin omani näin.
Pike Placen alakerrassa on kuja "Post Alley" ja jostain syystä sinne on joskus ihmiset alkaneet kiinnittämään seinään syömiään purukumeja ja nyt se on kuuluisa "Gum wall". Kaikessa inhottavuudessaan kaunis taideteos. Kuja on kapea eikä sielläole muuta kuin mainoksia toisella puolen ja purkkaa toisella, ei kauppoja tai mitään.
Tämä osa Amerikkaa on kuuluisa myös lasiesineistään ja ne ovatkin todella kauniita. Löytyy iänikuisia lasivaasejakin, mutta kaikki roikkuvat eläinhahmot tai pallot on minun mielestä niitä upeimpia. Ohutta lasia, heijastaa valoa kauniisti ja olisi kiva tuliainen vaikka ja mihin, mutta en uskalla lähettää postissa, sillä esineet ovat hauraita kaikessa kauneudessaan. Niillä olisi tokikin ihana sisustaa asuntoa tai puutarhaa ja antaa valon leikkiä seinillä ja esineissä itsessään.
Pike Placen vieressä on myös jonkun suomalaisen omistama kauppa "Pirkko". Marimekkoa, Kalevala-koruja ja Iittalan astioita sekä suomusssalmelaisen muorin kutomia harmaita perusvillasukkia 58dollaria/pari!!!! Uskomatonta, en kehdannut edes kysyä ostaako niitä muka joku???
Kotona Ellu, silloin kun kotiin ilmestyy, ja minä hengaamme alakerrassa ja katsomme telkkaria ja tässä tapauksessa söimme Pizzaa. Pepperoni + ananas + tuplajuusto :), ei juur paremmaks enää muutu. Mikey odotti kärsivällisesti kuoripaloja.
Viime viikonloppuna ajelin n.30min Snoqualmie putouksille. Sama putous esiintyi aikanaa tv-sarjassa Twin Peaks ja täytyy myöntää, että tunnistettavissa se oli niin monta kertaa se tuli nähtyä siinä karmivassa sarjassa. Yhtä ystävääni lainatakseni "meni kylmiä väreitä" kun putousta ja hotellia tuijotti. Ei onneksi näkynyt Laura Palmeria tai jättiläistä tai kääpiötä!
Alajuoksu oli todella syvällä ja puut näissä metsissä kohoavat loputtomuuteen, tai siltä välillä tuntuu. Ilma on niin kostea ja kuitenkin lämmin melkein koko vuoden, että vihreys on uskomatonta. Ei ihme, että länsirannalla on niitä kuuluisia punapuita, jotka kasvavat niin suuriksi, että joihinkin on tehty auton mentävä aukko runkoon ettei tietä tarvitse mutkistaa tai puita kaataa. Ne tosin ovat Oregonin osavaltiossa, mutta samaa metsätyyppiä täälläkin on. Havupuita
Tässä minun ottama kuva putouksista ja alla netistä löytynyt versio Twin Peaks sarjasta! Yhdennäköisyys on karmiva tosiaan kun muistaa kaiken mitä sarjassa tapahtui.
Ja tässä kuva alas iskeytyvästä vedestä. Vedellä on valatava voima ja päivänvalo sattui sopivasti antamaan sinisen säväyksen kuvaan ilman kuvakäsittelyä. Maaginen paikka sumujen metsässä mutkaisen tien varrella...
Tulin juurikin leffasta ennenkuin aloin rustaamaan ajatuksiani tänne. Kävin katsomassa "One four the money" ja "Big Miracle". Suosittelen molempia. Pään nollauspäivä tänään ja välttelin tuon teinin kohtaamista enkä tosiaan edes kysynyt miten päivä meni kun kotiuduin. Nautin oman huoneen rauhasta ja Mikeyn seurasta. Pientä yskää yrittää iskeä päälle ja senkin tuo lapsi on tuonut taloon, sillä kodittomat ovat yskineet viikkoja ja Ellulla todettiin viime viikolla keuhkoputkentulehdus ja nyt me muut tropataan itseämme C-vitamiinilla ja Buranalla, jottei tauti iskisi. Perjantaina lähdetään aamusta ajamaan Oregoniin ja aurinkoa luvataan ja ensi viikolla Valentine's Dayn kunniaksi lennän "kotiin" New Yorkiin ja kohta onkin jo kevät ja saa keventää vaatetuksia ja ihailla kukkaloistoa kaikkialla.
